Kirjamessut

Raahen kirjamessut 2020

Raahen kaupungin kulttuuripalveluiden ja Raahen kirjaklubi ry:n järjestämiä Raahen kirjamessuja vietetään 16.-19.9.2020. Luvassa on tuttuun tapaan kirjailijavieraita ja lukijoiden kohtaamista. Varsinainen messupäivä on lauantai 19.9.2020.

Raahen kirjamessut 16. – 19.9. 2020

Covid-19 pandemia aiheuttaa erityisjärjestelyjä. Raahen kirjamessujen päätapahtuma kirjailijavieraineen siirretään Raahen Kirjastolta Tapahtumatalo Raahen pääsaliin, jotta turvavälien ja muun THL:n ohjeistuksen noudattaminen on mahdollista ja vaivatonta. Lisäksi perusopetuksen oppilaille suunnatut Magdalena Hain kirjailijavierailut toteutetaan kokonaan virtuaalisina ja kirjamessujen iltaklubi sekä myyntitapahtuma perutaan tänä vuonna kokonaan.

Kirjamessujen ohjelma

 

Keskiviikko 16.9.
Klo 18 Raahen kirjasto, Lukupiiri. Luettava teos Heidi Köngäs, Sandra.

Torstai 17.9.
Klo 18 Raahesali, Monologinäytelmä Sandra
Klo 19:15 Galleria Myötätuuli, Heidi Köngäs Q&A.

Perjantai 18.9.
Magdalena Hai, virtuaalivierailut ala- ja yläkouluille.
Klo 16:30 Kirjailijakierros, lähtö Myhrbergin puistosta. Oppaana Hanna Leppikangas.
Klo 18:00 Raahesali, Kai Latvalehto: Mitä Ruotsinsuomalaisuus on? Ruotsinsuomalaisten kirjailijoiden ensimmäinen ja toinen sukupolvi.

Lauantai 19.9.

Tapahtumatalo Raahe, Raahesali

Klo 10:00 Minna Maijala, haastattelijana Satu Kallio
Klo 11:30 Virtuaalivierailu: Eila Jaakkola, haastattelijana Sari Jaatinen.
Klo 13:00 Virtuaalivierailu: JP Laitinen, haastattelijana Anna Kippola.
Klo 14:15 Sakari Kiuru, haastattelijana Timo Myllykoski.
Klo 15:30 Lukijapaneeli: Saara Holappa, Sari Nurro, Pasi Pitkänen, Timo Töyräs, moderaattorina Anna Kippola.

Raahen kirjamessujen vuoden taiteilijan, Piia Ahon, näyttely Kansiin katsominen on nähtävissä Raahesalin lämpiön näyttelytilassa 14.9. – 22.10.2020. Näyttelyssä on esillä myös Raahen lukion oppilaiden kirjankansiversioita.

"Tuhannen kilometrin päässä" on raahelainen podcast, jota toimittavat Hanna Leppikangas ja Niko Peltokangas. Raahen kirjamessuja käsitellään podcastin seuraavassa jaksossa. Podcastia voi kuunnella Souncloudissa https://soundcloud.com/1000km

Piia Aho (s. 1977) on Raahessa syntynyt ja kasvanut palkittu graafinen suunnittelija. Ahon varhaisimpia lukemiseen liittyviä muistoja on kun hän ensimmäistä kertaa nauroi ääneen tekstin äärellä. Kirja oli Kiljusten herrasväki, paikka oma sänky Tarpiossa. Tekstin aikaansaama yksityinen ilo oli eriskummallista ja niin mahtavaa! Hän oli noin 6-vuotias.

Sittemmin Aho on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Lahden Muotoiluinstituutista ja Taideteollisesta Korkeakoulusta sekä suunnitellut satojen kirjojen ulkoasuja. Hän on työskennellyt mm. graafikkona Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa, WSOY:llä ja pisimpään Kustannusosakeyhtiö Otavassa. Tällä hetkellä hän on töissä Suomen Kuvalehdessä, josta on palaamassa kirjojen pariin Otavaan loppuvuodesta. Kirjasuunnittelijan työ oli Ahon unelma-ammatti jo 20 vuotta sitten ja edelleen häntä hämmästyttää että sitä t o d e l l a saa tehdä työkseen.

Näyttelyyn Aho on valinnut omia lempitöitään vuosien varrelta. Näyttelyssään hän haluaa kertoa kirjasuunnittelijan työstä ja avata yleisölle kirjojen ulkoasujen suunnittelemisen taustaa – ja miksei myös paljastaa hassuja yksityiskohtia.

Magdalena Hai on maskulainen fantasiakirjailija, jolla on yliaktiivinen mielikuvitus ja kyky kyllästyä ällistyttävän helposti. Hain teoksia on ollut ehdolla useille palkinnoille (Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia, Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, LukuVarkaus, Atorox, Topelius, Arvid Lydecken, Runeberg Junior) ja ne ovat voittaneet Tulenkantajan (2018, Kurnivamahainen kissa), Blogistanian Kuopuksen (2018, Kolmas sisar), Kirjavan Ketun (2014, Kerjäläisprinsessa), Stalker-palkinnon (2015, Vaskimorsiamen vironnos Vaskmõrsja) ja Atoroxin (2016, Kaunis Ululian). Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi Hai kirjoittaa lyhytproosaa aikuisille ja vaikuttaa Osuuskumma-kustannuksessa, joka julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta spekulatiivista fiktiota.

Eila Jaakkola, 79, kirjoitti kotikylällään Alpuassa vaikuttaneesta Impi Aronahosta tutkielman Tampereen yliopiston yhteiskunnallisessa opetusjaostossa 1968. Tänä kesänä Impin Ystävät ry julkaisi Jaakkosen toimittaman kirjan Impi Aronaho, Elämää ja pakinoita, joka nostaa unohduksissa olleen kirjailijan uudelleen esiin. Eila Jaakkolaa haastattelee Impin Ystävät ry:n puheenjohtaja Sari Jaatinen.

Sakari Kiuru on helsinkiläinen valokuvaaja. Hän syntyi Jämsänkoskella vuonna 1961, mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Raahessa. Kiuru on kouluttautunut valokuvaajaksi. Valokuvaajana Kiuru on vuodesta 1999 lähtien erikoistunut lähinnä musevalokuvaukseen. Hän on myös valokuvataiteilija, joka on ollut mukana useissa näyttelyissä, sekä Suomessa että ulkomailla. Sakari Kiuru voitti ensimmäisen FotoFinlandia-kilpailun pääpalkinnon vuonna 1989.

Kiuru on julkaissut kaksi dekkaria, joiden päähenkilö on toimittaja Matias Luoto.

Heidi Köngäs (s. 15.9.1954) helsinkiläinen kirjailija, jota on kiitetty erityisesti suomalaisen sielunelämän oivaltavasta kuvauksesta. Köngäksen esikoisromaani Luvattu ilmestyi vuonna 2000. Köngäs asui lapsuutensa ja nuoruutensa Raahessa, jonka kadut ja pihat ovat tunnistettavissa romaanista Vieras mies (2002).

Heidi Köngäs on myös tunnettu ohjaaja ja tuottaja. Hän on ohjannut lukuisia draamasarjoja sekä tv-elokuvia, joista viimeisin on Eve Hietamiehen ja Laila Hirvisaaren kirjoittama kolmiosainen tv-draama Tauno Tukevan sota.

Heidi Köngäs on palkittu Venla-, KOURA- ja Telvis-palkinnoilla. Hänen ohjaamansa Sisko Istanmäen romaaniin perustuva elokuva Liian paksu perhoseksi sai Special Prix Europa -palkinnon Berliinissä 1998.

JP Laitinen (s. 1975) on nuoruusvuotensa Raahessa viettänyt, Tampereella asuva filosofian maisteri ja vapaa kirjoittaja. Hän on julkaissut tietokirjoja ja toiminut ympäristötoimittajana. Laitiselle on myönnetty mm. tutkivan journalismin Lumilapio-palkinto ja Keskon kestävän kehityksen tunnustuspalkinto. Laitisen esikoisromaani Lume oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana 2019 ja sijoittui kilpailussa toiseksi. Teos voitti myös Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon 2020.

Kirjallisten töidensä ohella Laitinen musisoi Maajo-yhtyeessä, joka on erikoistunut fiktiiviseen afrikkalaiseen musiikkiin.

Kai Latvalehto (s. 1967) varttui Göteborgissa 1970-luvulla ja on asunut sen jälkeen Oulun seudulla. Kai on kokenut kouluttaja ja suosittu luennoitsija ruotsinsuomalaisuudesta. Hän on väitellyt tohtoriksi ruotsinsuomalaisesta kulttuuri-identiteetistä vuonna 2018. Latvalehto on pääosassa Mika Ronkaisen palkitussa dokumenttielokuvassa Laulu koti-ikävästä. Hänet valittiin vuoden ruotsinsuomalaiseksi vuonna 2013. Latvalehto on luennoinut säännöllisesti ruotsinsuomalaisuudesta vuodesta 2010 lähtien, erityisesti toisen sukupolven näkökulmasta.

Minna Maijala (s. 1975) on helsinkiläinen tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija. Hän on kiinnostunut erityisesti ihmiskuvan ja tunteiden historiasta, käsikirjoituksista sekä kirjoitusprosesseista. Elämäkerrassa häntä kiehtovat elämäntarinoiden muunnelmat ja kerrostumat sekä inhimillinen keskeneräisyys. Väitöskirjassa Passion vallassa. Hermostunut aika Minna Canthin teoksissa (SKS, 2008) Maijala tarkasteli Minna Canthin tuotannon psykologista ihmiskuvaa. Tällä hetkellä Maijala työskentelee tällä Katri Valaelämäkerran parissa.

Maijala on naimisissa ja kahden pienen pojan äiti. Arkistojen ja vanhan kirjallisuuden lukemisen ohella hän keräilee vanhoja tavaroita ja vaalii 1930-luvulla rakennettua vapaa-ajankotia ja sen puutarhaa.

Teokset:
• Herkkä, hellä, hehkuvainen − Minna Canth, Otava 2014
• Kultakauden maanalainen vastarinta, Otava 2017
• Punaiset kengät, Minna Canthista, rakkaudesta ja vallasta, Otava 2019

Lisätietoja Anna Kippola Kulttuurikoordinaattori p. 044 439 3330 anna.kippola [at] raahe.fi


Yhteistyössä

Raahen kirjaklubi ry, Raahen kaupunginkirjasto, Raahen museo,  Impin Ystävät ry,, Lukukeskus, Inner Wheel Raahe ry, Raahen Zontakerho, Tuhannen kilometrin päässä -podcast sekä Raahen kulttuuripalvelut.

Messujen tapahtumia tukevat:

Alfred Kordelinin säätiön Raahen rahasto sekä OP Raahe.

Lämmin kiitos tukijoille ja yhteistyökumppaneille!